Arvot

Turvallisuus

Aiemmin ajatuksissamme turvallisuuskäsite piti sisällään lähinnä oman ja lähiympäristön turvallisuuden. Onko kadulla turvallista liikkua? Onko poliiseja riittävästi? Saanko ambulanssin nopeasti tarvittaessa? Onko palokunta lähellä? Sodan mahdollisuus nähtiin hyvin vähäisenä, jopa mahdottomana.

Venäjän hyökkäyssodan alettua kaikki muuttui kerralla. Sota tuli kaikkia mahdollisia kanavia pitkin olohuoneisiimme. Tahdoimmepa taikka emme. Huoli puolustuksemme riittävyydestä on täytynyt arvioida uudelleen ja liittyminen Natoon on arvioitu välttämättömäksi. Pohjois-Suomen kannalta katseet suunnataan nyt turvallisuuden lisäämiseksi myös Ruotsiin ja Norjaan.

Koronapandemia laittoi huoltovarmuutemme todelliseen testiin. Hyvin nopeasti voitiin todeta, että varastot eivät ole riittävät poikkeusoloista selviytymiseen. Jopa perustarvikkeista oli pulaa.

Energian saannissa olemme edelleen liian riippuvaisia muista maista. Suunnitelmia ja tuotannon käynnistämistä on mutta milloin saamme valmista aikaan. Prosessi on pitkä mutta toimeen on tartuttu.

Huoltovarmuus puhuttaa ja huolettaa, eikä suotta. Meidän on syytä hyvin tarkkaan arvioida huollon riittävyyttä erilaisissa pienemmissä ja suuremmissa poikkeavissa oloissa.

Kaikesta huolimatta ei pidä olla huolissaan. Suomi on maa, jossa turvallisuus on yksi tärkeimmistä arvoistamme ja sen eteen tehdään jatkuvasti töitä.

Hyvinvointi 

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Useiden kehitelmien ja yritysten yhdistelmänä alettiin toteuttaa ja kehittää mallia, jossa nyt olemme.

Olemmeko onnistuneet vai epäonnistuneet, sen näemme vasta vuosikymmenien päästä. Sosiaali-, terveys-ja pelastustoimi siirtyivät saman organisaation sisälle. Valtava määrä työntekijöitä on kokemassa muutoksen, josta on nyt saatu vasta esimakua. Tärkein eli asiakas on monien kysymysten ääressä. Kysymyksiä on paljon mutta vastauksia on vähemmän.

Aloittaessani aluevaltuutettuna 1.3.2022 huomasin jo heti, että hallinto-organisaation rakenne ei välttämättä ole paras mahdollinen. Huomioni on mielestäni osunut oikeaan. Päätösvalta on keskittynyt liikaa eikä valtuutetuilla ole todellista vaikuttamisen mahdollisuutta. Hallitus päättää asioista, valiokuntamaiset lautakunnat eivät kaikilta osin ole pystyneet löytämään vaikuttavaa roolia ja alueellisten seurantaryhmien edustajat ovat hyvin pettyneitä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Aikaa pitää toki antaa mutta itsearviointiin ja korjausliikkeisiin on annettava mahdollisuus.

Kuntien rooli hyvinvoinnissa on edelleen keskiössä. Toimenpiteet, joita nyt päätetään tehdä, näkyvät myöhemmin. Joko hyvinä tai huonoina. Kuntien ei pidä keskittyä vain tärkeiden lakisääteisten asioiden ja elinkeinon kehittämiseen vaan on annettava tilaa mielikuvitukselle, jotta kuntalainen voisi entistä paremmin. Panostus hyvinvointiin on panostus tulevaisuuteen!

Tuleva TE-uudistus, joka on suunnittelutyön alla, hakee muotoaan. Keskeisin kysymys on vaade 20 000:n työllisen palvelualueista. Onnistuu ehkä etelässä mutta ei Pohjois-Suomessa! Tämän osalta on nyt aika kääriä hihat ja ottaa järki käteen! Uudistukset eivät ole itseään vaan asiakasta varten!

Pohjois-Suomi 

Pohjois-Suomella on aina ollut merkittävä rooli lähinnä matkailun ja kulttuurin näkökulmasta. Kuluneen vuoden aikana sen rooli on korostunut erityisesti turvallisuuden ja tulevaisuuden elinkeinotoiminnan kehittämisen kautta.

Venäjän hyökkäyssodan ja aggressiivisuuden vaikutuksesta Suomi päätti lähteä hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Vaikka Unkarin ja Turkin ratifiointipäätökset ovat venyneet niin Suomi on pystynyt saamaan Yhdysvalloilta tarvitsemaansa turvaa. Tuleva Natojäsenyys vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta, varsinkin sen pohjoisissa osissa.

Venäjän toimet käytännössä ”käänsivät” Suomen kartan ylösalaisin. Tämän seurauksena katseet ovat kohdistuneet yhä enemmän Pohjois-Suomeen. Venäjän kaupan ja itärajan yli tapahtuvan liikenteen tyrehdyttyä ovat katseet kohdistuneet Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Tavaraliikenne, kauppa ja matkailu hyvin suurella todennäköisyydellä alkaa yhä enemmän suuntautua pohjoisen suuntaan. Ei pidä myöskään unohtaa energiateollisuuden mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa.

Kansalliset (eduskunta ja hallitus) päätökset ovat kohdelleet Pohjois-Suomea kaltoin jaettaessa EU-rahoituksia. Suomeen tulevaa pääomaa ei ole jaettu niiden periaatteiden mukaisesti kuin EU on sen tarkoittanut. Tähän on saatava muutos ja rahaa on suunnattava sinne mihin se on tarkoitettu eli pohjoiseen Suomeen.

Tiet ja rautatiet eivät ole siinä kunnossa kuin me niiden toivoisimme olevan. Kaksoisraide on antanut odottaa aivan liian kauan ja tiestön kunto rapautuu kovaa vauhtia. Väyläinvestointisuunnitelmat eivät tuo ongelmaan ratkaisua vaan päinvastoin. Muutos on saatava ja äänemme on kuuluttava!